Meditaatioista

Etsin tietoa meditatiivisesta tilasta ja silmiini osui tällaista:

Meditaatio on itseensä tutustumista ja vastuun ottamista omista mielentiloista. Harjoituksen avulla ihminen hidastaa vinhasti pyörivää ajatusten ja tunnereaktioitten ”nauhaa”. Näin syntyy vähitellen yhä enemmän mahdollisuuksia valita, miten toimia eri tilanteissa. Kehittyy ymmärrystä siitä, että omiin mielentiloihin voi vaikuttaa. Ihminen ei pelkästään reagoi ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin vaan on tietoinen näiden ärsykkeiden luonteesta ja syntymisestä. Tätä kautta syntyy myös ymmärrystä siitä, millaiset mielentilat aiheuttavat vahinkoa ja millaiset johtavat avartumiseen. Buddhalaisessa meditaatiossa ei pyritä ”hyviin” meditaatioihin tai erityisiin tajunnantiloihin vaan itsensä muuttamiseen.

Meditaatioon valmistautuminen

- Ryhdikäs ja rento asento
- Tietoisuus kehon tuntemuksista, tunnetilasta ja ajatuksista
- Tietoinen päätös keskittyä harjoitukseen

Ystävällisyys: Suhtaudu ystävällisellä asenteella kaikkeen itsessäsi ilmenevään.
Tyytyväisyys: Hyväksy itsesi sellaisena kuin sillä hetkellä olet. Älä torju mitään kokemuksessasi. Palauta mieleen harjoituksen tarkoitus.
Luottamus: Kehitä luottamusta siihen, että pystyt tekemään harjoitusta.
Innostus: Kehitä edellisten tekijöitten pohjalta halua tehdä harjoitusta.

Meditaatioharjoitus 1:
Hengityksen tarkkaaminen

Harjoituksen kolmessa ensimmäisessä vaiheessa pyritään olemaan tietoisia koko hengitystapahtumasta. Neljännessä vaiheessa huomio tarkennetaan.

1. Merkitse hengitys numerolla uloshengityksen jälkeen.
2. Merkitse hengitys numerolla juuri ennen sisäänhengitystä.
3. Tarkkaile hengitystä laskematta.
4. Tarkenna huomio pisteeseen, jossa hengitys ensimmäisen ja viimeisen kerran koskettaa kehoa (sieraimien ja ylähuulen välinen alue).

Kun keskittyminen hajoaa, palaa rauhallisesti takaisin hengitykseen. Jos tämä ei onnistu, palaa takaisin kokonaistuntemukseen itsestäsi juuri sillä hetkellä - ja vasta sen jälkeen hengitykseen. Harjoituksessa pyritään yksinkertaisesti olemaan tietoisia hengityksestä, ei vaikuttamaan siihen tai ohjaamaan sitä. Näin kehittyy mielentyyneyttä ja keskittymiskykyä, joiden avulla ihminen pystyy eheyttämään kokemustaan ja elämäänsä.

Meditaatioharjoitus 2:
Metta Bhavana - Ystävällisen asenteen kehittäminen

Kun olet ensin valmistautunut harjoitukseen, pyri saamaan yhteys itsessäsi jo oleviin ystävällisiin tunteisiin.

1. Kehitä ystävällistä asennetta itseäsi kohtaan.
2. Kehitä ystävällistä asennetta ystävää kohtaan.
3. Kehitä ystävällistä asennetta neutraalia ihmistä kohtaan.
4. Kehitä ystävällistä asennetta hankalaa ihmistä kohtaan.
5. Kehitä ystävällistä asennetta kaikkia neljän edellisen vaiheen ihmisiä kohtaan ja laajenna sitten ystävällistä asennettasi koskemaan kaikkia eläviä olentoja.

Olennaista Metta Bhavanassa on halu vahvistaa ystävällistä asennetta, ei yksittäisten harjoitusten voimakkuus tai miellyttävyys. Harjoituksessa työstetään omia tunnereaktioita itseä ja muita ihmisiä kohtaan. Kun tuot mieleesi ihmisen, pyri aina tunnistamaan reaktiosi häntä kohtaan. Näin tiedät, mikä on lähtökohtasi etkä eksy mielikuvitusleikkeihin.

Perinteiset fraasit:
Toivottavasti minulla/hänellä/heillä menee hyvin
Toivottavasti minä/hän/he ovat onnellisia
Toivottavasti minä/hän/he eivät joudu kärsimään
Toivottavasti minä/hän/he kehittyvät henkisesti

Ote Kamalashilan Meditaatio-kirjasta:

Menetelmä meditaation aloittamiseksi

Pyrkiessäsi vakiinnuttamaan luovia työskentelytapoja sinun on hyvä aloittaa meditaatio tietyllä tavalla. Voit käydä jokaisen harjoituksen alussa läpi esimerkiksi seuraavat viisi vaihetta. (Kukin vaihe on lisäksi periaate, joka pätee meditaatioon yleensäkin.) Viisi vaihetta ovat: (1) Keho, (2) Itsehavainto, (3) Tavoite, (4) Innostus ja (5) Päätös.

(1) Meditaatiossa työskenteleminen alkaa istumisesta, kehon asennosta.

(2) Kun tietoisuus kehosta on vakiintunut, sinun on havainnoitava itseäsi eli pyrittävä kokemaan, mitä mielessäsi tapahtuu.

(3) Vasta kun olet tietoinen mielesi tapahtumista, voit päättää, miten lähestyt tätä nimenomaista meditaatioistuntoa. Valitsemasi lähestymistapa tai suunnitelma on tavoitteesi.

(4) Ei kuitenkaan riitä, että sinulla on suunnitelma. Jotta sitoutuisit suunnitelmaasi, sinun on oltava motivoitunut ja innostunut. Tämä tavoitteesi emotionaalinen puoli on innostus.

(5) Päätös on edellisten tekijöiden summa ja enemmänkin. Voit todella alkaa meditoida vasta, kun olet synnyttänyt nämä neljä tekijää: fyysisen ja psyykkisen tietoisuuden itsestä (keho ja itsehavainto) sekä tietoisen ja hyvin motivoituneen suuntautumisen (tavoite ja innostus). Itsensä tiedostaminen ja suuntautuminen (aktiivinen ja vastaanottavainen elementti) vaikuttavat yhdessä meditaation kohteeseen. Tätä yhtenäistä prosessia kutsutaan päätökseksi. Kaikki edellä mainitut tekijät johtavat päätökseen sitoutua harjoitukseen täydellä sydämellä.

Erilaisia meditaatioita tuntuu olevan vaikka millä mitalla...