Teoria olettaa, että on olemassa "morfisia kenttiä". Niihin toisaalta tallentuu eliöiden käyttäytymiseen ja fyysiseen muotoon liittyvä tieto, mutta kentät myös vaikuttavat resonanssin tavoin näiden ominaisuuksien esiintymiseen. Toisin sanoen morfiset kentät toimivat kollektiivisena muistina ja tietopankkina, joihin tallentuvat niin hyvät kuin huonotkin luontoäidin kokeilut. Mitä enemmän jokin muoto tai toimintatapa toistuu luonnossa, sitä voimakkaampi jälki siitä jää morfisiin kenttiin ja siten kyseisen muodon tai tavan esiintymisen todennäköisyys tulevaisuudessakin kasvaa.
MORFINEN RESONANSSI
Esimerkki morfisen resonanssin vaikutuksesta on seuraava:
Kahdella, kaukana toisistaan sijaitsevalla Tyynen meren saarella elää kaksi saman lajin apinayhdyskuntaa. Ne ovat asuneet omilla saarillaan kauan ja koska ne eivät osaa uida, ne pysyvät saarillaan. Eräänä päivänä toisella saarella tapahtuu kummia: eräs apina vie hedelmän veteen jonka jälkeen se on helpompi kuoria. Tämä tekee apinoiden ruokailun helpommaksi ja tapa leviää pian saaren apinoiden keskuuteen. Outoa tosin, myös kaukana sijaitsevalla toisella saarella apinat omaksuvat saman hedelmän liottamisen jonkun aikaa alkuperäisen keksinnön jälkeen.
Mikä "syy" kannusti tähän uuteen oppimiseen? Perinteisen tieteen mukaan tällaista syytä ei voi olla. Se oli "sattuma." Mutta kuten esimerkiksi poliisit tietävät, että jos sattumia alkaa kerääntyä jonkun tapauksen ympärille, ne eivät olekaan sattumia.
Itse nimitän tätä ilmioitä kollektiiviseksi tajunnaksi....
Klikkaamalla otsikkoa pääset tutustumaan Sheldraken aiheeseen tarkemmin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti